Totta vai tarua - 5 väitettä ulosotosta

9.3.2020 (Lukuaika: 10 min.)

Blog

Ulosotto kuulostaa pelottavalta ja loputtomalta, vaikka eikä ihme sillä useimmiten ulosoton kanssa päädytään asioimaan rahasaatavista, jotka ovat jo kulkeneet perintätoimiston kautta käräjäoikeuteen ulosottokelpoisen tuomion hakemiseksi. Eli ulosotto on monessa tapauksessa maksamattomien velkojen viimeinen pysäkki, jota ei pääse pakoon.

Tilastojen valossa ulosotto on kuitenkin tullut tutuksi varsin monelle: Vuoden 2018 lopussa ulosottovelallisia oli yli 300 000. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskiverrossa kerrostalossa asuu ainakin yksi henkilö, joka tälläkin hetkellä on ulosoton asiakas.

Ulosoton asiakkaiden määrä lisäksi viime vuosina kasvanut, joten halusimme koota blogiimme tietopaketin ulosotosta sekä oikoa joitakin yleisiä asiaan liittyviä väärinkäsityksiä. <br>

1. Kaikki maksamattomat laskut menevät ulosottoon.

Ulosotto on niin kutsuttua oikeudellista perintää, jolle on aina oltava oikeudellinen peruste. Etenkin maksamattomien pikavippien, luottokorttilaskujen tai muiden osamaksujen ja kulutusluottojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että velkoja yrittää ensin itse saada sinua maksamaan velkasi, ja jos tämä ei onnistu, siirtyy velka perintätoimistolle. Voit lukea enemmän perintätoimistojen toimintatavoista aiemmasta blogipostauksestamme

Jos velkaa ei makseta toisenkaan maksuvaatimuksen jälkeen, voi perintätoimisto lähettää käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jolla haetaan saatavalle velkomustuomiota. Tämä ei tarkoita oikeudenkäyntiä, vaan käytännössä käräjäoikeudet ratkaisevat päivittäin satoja maksamattomia laskuja melko automaattisesti, mikäli velallinen ei ole antanut asialle vastinetta tai esimerkiksi toimittanut kuittia velan maksusta.

Ennen käräjäoikeuden tuomiota velallinen saa aina haastehakemuksen, joten mahdollinen velkomustuomio ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Tuomion jälkeen velka voidaan siirtää ulosottoon. Ulosotolla on laajat valtuudet periä velka vaikkapa palkasta ulosmittauksen kautta tai myydä velallisen omaisuutta.

Poikkeuksena ulosottoperusteeseen on monet valtion tai muut julkisen puolen maksut, kuten potilasmaksut, jotka ovat useissa tapauksissa nk. suoraan ulosottokelpoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verovelkaa tai päivähoitomaksuja ei tarvitse lähettää ensin perintätoimiston perittäväksi ja käräjäoikeuteen, vaan maksamattoman velan voi siirtää suoraan ulosoton perittäväksi.

2. Ulosotto ei pääty koskaan

Aloitetaan väittämästä, joka on varsin yleinen. Tämä väite on itse asiassa ollut aiemmin totta, sillä velkojen pystyi perimään rajoittamattoman ajan. Ehtona tälle oli se, että velkoja muistutti velallista saatavasta aina saatavasta riippuen 3 tai 5 vuoden välein. Veloilla oli nimittäin yleinen vanhentumisaika, joka alkoi alusta aina muistutuksen jälkeen. Käytännössä näin pystyi jatkamaan velan voimassa oloa loputtomasti.

Vuoden 2020 alusta lähtien kaikilla veloilla on lopullinen vanhentumisaika, joka on useimmissa tapauksissa korkeintaan 20 vuotta. Ainoastaan toisen yksityisen henkilön perimien velkojen kohdalla maksimiaika on 25 vuotta. Nämä maksimiajat edellyttävät edelleen sitä, että velallista muistutetaan velan olemassaolosta. Tähän riittää esimerkiksi yksinkertainen kirje, tai se että velallinen lyhentää velkaansa maksuohjelman mukaan.

3. Ulosotto koskettaa vain hyvin pientä, harvaa joukkoa

Useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutuu asioimaan ulosoton kanssa. Vuoden 2018 aikana lähes 580 000 suomalaista kävi ulosoton asiakaslistalla, joskin melkein puolet näistä vain lyhytaikaisesti. Tämä selittää vuoden lopun asiakkaiden määrän eli noin 300 000 henkilöä.

Määrä kuulostaa kuitenkin varsin suurelta, etenkin jos ajatellaan kuinka harvoin siitä puhutaan. Tilastojen valossa on siis todennäköistä, että sinäkin tunnet ainakin pari ihmistä, jotka ovat ulosoton piirissä.

Oikeudelliseen perintään joutuminen ei myöskään tarkoita sitä, että on ottanut pikavippejä enemmän kuin talous kantaa. Kulutusluottojen, pikavippien, osamaksujen ja vaikkapa matkapuhelinlaskujen lisäksi ulosotossa on paljon julkisen puolen saatavia. Esimerkiksi velka verottajalle, sakkoja, elatusapumaksuja ja esimerkiksi terveydenhuollon potilasmaksuja ovat syynä moneen ulosottoasiaan.

4. Ulosotto vie kaikki rahat

Ulosoton toiminta on hyvin tarkkaan säädeltyä. Toimintaa säätelee laki nimeltä Ulosottokaari. Ulosottokaaressa määritellään kuinka saatavat voidaan periä, ja keskitymme tässä blogipostauksessa niihin yleisimpiin tapauksiin.

Ulosotto on osa oikeusjärjestelmää ja sen kautta velkoja voidaan periä käyttäen erilaisia pakkotoimia:

  • Omaisuuden ulosmittaus: Ulosottoviranomaisilla on laajat oikeudet ulosmitata velallisen omaisuutta, ja eri viranomaisten sekä muun muassa pankkien on tarjottava ulosotolle apua tarvittaessa. Ulosottomies voi ulosmitata melkein mitä tahansa omaisuutta: vene, asunto, pankkitilillä olevia varoja, osakkeita, auto tai mökki. Tavanomaista kodin irtaimistoa ei kuitenkaan ulosmitata, joten sänkyä tai sohvaa keneltäkään ei viedä velkojen maksamiseksi.
  • Tulon ulosmittaus: Yleisin tapa kuitata ulosottovelka on tulo, olipa se sitten palkkatuloa, elinkeinotuloa, eläkettä tai äitiyspäivärahaa. Minkä verran ulosotto voi viedä palkasta vaihtelee tulojen mukaan, mutta velalliselle on kuitenkin aina jäätävä käyttöön niin kutsuttu suojaosuus. Suojaosuus on viranomaisten määrittelemä minimitoimeentulo. Esimerkiksi yksin elävän velallisen kohdalla suojaosuus on 678,90 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Kahden elätettävän kanssa elävän velallisen suojaosuus on puolestaan 1166,10 euroa kuukaudessa. Jos tuloa ulosmitataan, ulosotto vaatii tulon maksajaa (työnantaja, eläkelaitos, Kela tms.) maksamaan ulosmitattavan osuuden suoraan heille. Toisin sanoen, ulosotto ei suinkaan vie kaikkia rahoja. Esimerkiksi, jos nettopalkkasi ylittää suojaosuuden mutta on alle kaksi kertaa suojaosuutta vastaava määrä, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä osasta kaksi kolmasosaa. Joissakin tapauksissa suojaosuus ei kuitenkaan riitä kattamaan pakollisia kuluja, jolloin voi olla tarpeellista hakea toimeentulotukea.
  • Maksusopimus: Joissakin tilanteissa ulosotto voi kuitenkin sopia velallisen kanssa maksusuunnitelmasta velan kuittaamiseksi. Tällöin ulosotto ei kuittaa saataviaan suoraan palkasta, vaan velallinen lyhentää velkaa pankkisiirrolla suoraan ulosottoviraston pankkitilille. Tämän etuna on se, että esimerkiksi työnantaja ei saa tietää ulosotosta. Maksusuunnitelmista sopiminen on kuitenkin tapauskohtaista, ja siihen vaikuttaa muun muassa ulosotossa olevan velan suuruus.

Entäs perintö ja veronpalautukset? Perintö voi olla monelle ulosotossa olevalle valo tunnelin päässä, mutta ulosottokaari todellakin mahdollistaa perinnön ulosmittaamisen. On hyvä muistaa, että ulosottoviranomaisilla on varsin laajat mahdollisuudet huolehtia siitä, että velat kuitataan, joten jos sinulla on ulosotossa velkaa ja olet saamassa perintöä, on sinulla käytännössä kaksi vaihtoehtoa:

  1. Käyttää perintö ulosottovelan maksamiseen. Tämän etuna on se, että velka tulee joko maksettua tai ainakin lyhenee, mikä voi parantaa elämänlaatua.
  2. Perinnöstä luopuminen. Voit estää perinnön ulosmittaamisen jos luovut perinnöstä ennen ulosmittauspäätöksen tekemistä. Tämä on erittäin tärkeää, sillä perinnöstä ei voi luopua sen jälkeen kun päätös perinnön ulosmittauksesta on jo tehty. Perinnöstä luopumisen suhteen on hyvä noudattaa sääntöjä tarkasti ja luopuminen on tärkeää dokumentoida kirjallisesti.

Veronpalautukset puolestaan ovat monelle varsin mukava yllätys, jonka avulla voi tehdä tarvittavia hankintoja tai kasvattaa säästöpossua. Ulosotolla on kuitenkin täydet valtuudet ulosmitata veronpalautukset, ja he myös saavat tiedon tulevista veronpalautuksista. Jos saat siis verottajalta tiedon veronpalautuksista, mutta rahoja ei kuitenkaan kuulu tilille, on selityksenä todennäköisesti se, että ulosotto on kuitannut rahat ennen kuin ne ehtivät omalle tilillesi.

5. Ulosotto on maailmanloppu

Vaikka ulosotto onkin monella tapaa kaikkein järein keino maksamattomien velkojen perimiseksi, asia ei aina ole aivan yksioikoinen. Joissakin tilanteissa ulosotto voi nimittäin olla järkevä ratkaisu ja eräänlainen pelastus, etenkin jos velkoja on jonkin verran ja niiden lyhentäminen on käytännössä vienyt kaikki käytössä olevat rahat.

Esimerkiksi velkaongelmien neuvontaan erikoistunut Takuusäätiö suosittelee joissakin tilanteissa, että velat annetaan mennä ulosottoon. Ulosotto nimittäin aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän ja sen jälkeen uusien lainojen saaminen on mahdotonta. Joskus lainaamisen lopettaminen vaatii järeitä keinoja, ja ulosotto on ehkä niistä järein.

Pidätkö tästä artikkelista? Jaa se ystävillesi

Jaa Facebookissa

Onko sinulla kysymyksiä tai omia kokemuksia? Jaa ne kommenteissa.